Viimeisiä hetkiä

Hei parempi myöhään ku ei millonkaan!

Vähän vikoista hetkistä ennen ku tultiin takas Suomeen..

Tiistaina käytiin tutustuu Bang Lamungin vanhainkodis. Siel vähän kierreltiin ja kateltiin. Myöhemmällä käytiin jossain japanilaisel kauppa-alueella. :D Keskiviikkona mentiin sit takas Bang Lamungin vanhainkotiin ja järjestettiin siel sit pientä tuokioo. Aluks hieman tutustuttiin asukkaisiin ja kerrottiin mitä ollaan tekemässä. Sit ruettiin näyttää tabletilta kuvia Suomesta, et mistä ihmeestä nää valkoset ihmiset oikein tulee. Siinä sit koko ajan poristiin mummujen ja pappojen kans, kertovat myös omia kokemuksii, kun oli Suomessa ennenki käyny. Kovasti ainakin yhelle papalle oli suomen viski jääny mieleen..:D Tuokion lopuks laitettiin suomalaista musiikkii soimaan ja asukkaat sai piirtää paperille mitä tuleekaan suomesta mieleen.. hah moni sit rupeski lumiukkoja piirtää..:D yhteiskuvat lopussa räpsästii ja yllätysyllätys lähettii shoppailee..

Keskiviikko iltana osa porukasta lähti viel rannalle istuskelee ja viettää iltaa.

Torstaina meil oli sitte facultylla todistusten jako. Sit kans katottiin pieni video meijän reissusta..:D ja syötiin lounasta sekä hyvästeltiin meijän ihanat opettajat.

Illalla tehtiin vikat kauppareissut, osa porukkaa meni ajois nukkuu ja toiset taas lähti rannalle istuu vikaa iltaa. Parin tunnin yöunilla 5 aikaan aamul virkeenä asuntolan pihal tekemäs lähtöö. Hah siel oli rivi vartioita ja muutama paikallinen hyvästelee meitä. :D yks uus kaveriki lähti sit meijän mukaan kentälle viel saattamaan..:)

Ei ollu mitään ongelmaa kentällä vaik ois kuvitellukki et ollaa ihan eksyksis..lennot suju hyvin, vaik vähän tympäs istuu 10 tuntii konees. Helsingis sit itkettiin ja hyvästeltiin meijän oma rakas thaikku perhe. 💖💖

Ainii tarttuhan sieltä jotain eliniästäkin mukaan, Jennan kans käytiin ottaa extempore tatskat..:D

Nyt tän kaiken jälkeen ei voi olla kun tyytyväinen. Ihan huippu reissu ja huippu porukka!

                                           

Sen voi sanoo et kyl tonne viel takas menee! Ja olihan toi kans meijän thaikku perheen kans puhe et nähää täs ajan mittaa..:)

Viikoloppu Bangkokissa

Elikkäs lauantain iltapäivällä lähettii taksilla ajelee Bangkokii. Oltii sieltä varattu hotelli kaheks yöks, ku maanantai taas vapaa pyhäpäivän takii.

Hotelli oli siis tosiaa aika kämänen  mut ainaki suht halpa Eipä siel paljoo tullu aikaa vietettyy ku kierreltii siellä jossain keskustassa. Sit käytii syömässä ulkona japanilaisessa, oli kyl niiin hyvää ja vähä vaihteluu thairuokaa 

Sunnuntaina aamu tietenki alotettii altailla auringossa  Auringonottojen jälkee lähettii sit taksilla kaikki kuus plus kuski  ni mentii sellasen toosi korkeen hotellin kattokerroksee baarii, Moon bar. Se oli periaattees niiku 63. kerros, sieltä oli niin huikeet näkemät et huh! Juomien hinnatki oli kyl sen 

mukaset..

Illemmasta sitte kierreltii ostoksilla ja ja kojuilla ostelemassa tuliaisia. Kaduilla oli jotenki tosi ahasta liikkua, liikaa ihmisiä joka paikassa :D Illalla sitte osa lähti hotelille jo unille ku toiset jäi illanviettoo baareihin ja muihin paikallisii. Hauskaa siellä kuulema ainakin oli :D 

Bangkokissa oli suht helppoa liikku takseilla ja tuktukeilla ja halpaaki, Jussi oli meista ainoo joka kokeili kuuluisaa skytrainia, junarata kulki vähä niiku sellasen sillan päällä koko ajan. 

Maanantai aamu meniki sit laittaessa kamoja kasaa, tietty hetken aamulla ehti altailla makoilla... :) Taksi tuli noutamaa hotellin eestä klo. 12. Tunnin verran matkaa oli sieltä takasin Chon Buriin. Sinne kampukselle sitte takasin matka alko.

The Father Ray Foundation

Viime perjantaina saatiin hieno tilaisuus vierailla The Father Ray Foundationissa, joka tarjoaa tukea vähäosaisille thaimaalaisille.

The Father Ray Foundation on hyväntekeväisyysjärjestö, joka tarjoaa köyhistä olosuhteista tulleille lapsille turvallisen ympäristön päiväkodissa, kouluttavat ja itsenäistävät lapsia, nuoria aikuisia, joilla on vamma tai vajaamuus ja mahdollistavat heille tien työelämään. Tarjoavat koulutuksen sokeille lapsille ja opettavat heitä pärjäämään maailmalla itsenäisesti sekä paljon paljon muuta.

Father Ray perusti järjestön 70-luvulla ja tänä päivänä järjestö huolehtii jopa yli 900 orvoksi jääneestä lapsesta.

Päiväkotiin lapsia tulee köyhistä olosuhteista, jotta vanhemmat voivat käydä töissä. Päivähoito on ilmaista, mutta vanhemmat voivat vapaahtoisesti jättää vaikka 10bht per päivä (noin 30 senttiä), joka menee lapsen säästötilille. Tämän summan he saavat takaisin lapsen lähtiessä päivähoidosta. Tämän tarkoituksena on ohjata vanhempia säästämään rahaa.

Kehitysvammaisilla orvoilla on hyvät mahdollisuudet edistyä elämässä. Piha piirissä oli mahdollista harrastaa eri liikuntamuotoja esim jalkapalloa, koripalloa, käsipalloja, juoksua, uintia ja sählyä ja vaikka mitä. Lisäksi siellä oli kuntosali. Siellä heillä on mahdollisuus myös opiskella mitä vain haluavat, nimittäin vaihtoehtoja riitti.  ja kun on suorittanut opiskelut, henkilökunta huolehtii että nuori pääsee mukaan työelämään. ☺

Sokeiden piha piiri oli automatkan päässä muusta alueesta. Alue oli ns suljettu, jossa he voivat liikkua itsenäisesti ja turvallisesti. Näkörajoitteisia oli monenlaisia mm synnynnäisesti sokeita, lapsia jotka menettävät näköään ajan kanssa, joillain oli vain toinen silmä sokea ja jotkut näkivät vähän. Siellä he opiskelevat ja valmistautuvat itsenäiseen elämään. Tutustuessamme paikkaan lapsia tuli äänen perässä halaamaan ja tunnustelemaan ja tutustumaan meihin. siellä he vapaa aikana harrastivat liikuntaa, kuuntelivat kasetteja, lukivat piste kirjoitusta, tekivät käsitöitä...☺

Tämä vierailu mielestämme on ollut tähän mennessä mielenkiintoisin. Oli ihanaa nähdä kuinka iloisia lapset olivat rajoitteista huolimatta. lisäksi tämä oli myös meille uusi kokemus, nähdä hyväntekeväisyysjärjestö joka huolehtii niin monesta asiasta

Vierailuja ja lisää vierailuja

Uus viikko taas lähteny käyntii mielenkiintosesti, päästii tutustumaa Chon Burin syöpösairaalaa.

Siellä oli erikseen naisten ja miesten osasto, lapsia ei ollenkaa. Lapset hoidetaa julkisissa ja yksityisissä sairaaloissa. Tunnelma aika haikea siellä, omaisia paljon katsomassa toipilaita. Päästii myös teho-osasto siellä tsekkaamaa ja siellä yksityisissä huoneissa vain pari potilasta. Hoitaja esitteli paikat, sädetyshuoneet ja muut kuvaukset. Yhden sellaisen kuvauskoneen käyttöjärjestelmä on suunniteltu Helsingissä, se mies esitteli meille sitä ihan täpinöissään 😂 Syötii sitte yhessä lounas siellä. Hoitajat pääs vähän harjottelemaa suomenkieltäki 😂 Oli niin kiinnostuneita suomalaisesta kulttuurista. Saatii sairaalasta ihanat vaaleenpunaset nallet matkaa 😍

Kampus alueen omassa sairaalassa päästiin kans käymää kattomassa miten täälä hemodialyysi toimii. Siellä meille näytettii yksityiskohtasesti miten koneita käytetää ja miten ne puhdistetaa. Aikalailla samat systeemit ku suomessaki.

Täälä Buraphan kampus alueella on myös oma päiväkoti lapsille. Kolme ryhmää kultakalat, merihevoset ja delfiinit. Nuorimmat siel oli 5kk vanhoja, niiin ihania pieniä 😍 Ja vanhimmat 5v. Päästii siellä seuraamaa lasten erilaisia päivätoimintoja ja ruokailua. Tosi nuoretki osas hyvät käytöstavat jo pienestä pitäen.

Illatkin sitten ollaanki oltu rannalla ja vietetty aikaa yhessä 😊

Viikoloppu Pattayalla

Tsau!

Viime viikoloppuna vietettii kolme yötä hotellissa Pattayalla. Ensimmäinen päivä meniki oikeestaa reissaamisee ja kodiksi käymisee.

Pienen lepohetken jälkee altaillai katolla saatii suunnitelmaks lähtee Pattayan yöelämää tutustumaa. Menoa riitti ja porukkaa oli niiku aivan helvetisti! 
Toinen päivä oli pyhitetty shoppailuu ja kierelemisee. Kaikki löys kaikennäköstä kivaa matkaasa ja oli tosi halpaa verrattuna suome hintoihin. Meijät yllätti se että kojuilla myyjät osas suomea aika hyvinki ja laukoivat hintatarjouksiaki suomeks 

Muuten aika siellä vietettiinki vapaa-ajasta nauttien altailla ja entistä enemmän toisiimme tutustuen.
Maanantai oli viel vapaa kuninkaan syntymäpäivän kunniaks, joten sillon vasta luovutettii hotellihuoneet ja palattii takasi Chonburii. 

Still alive part.2

Tämä viikko lähtikin käyntii mielenkiintoisesti!! Päästiin harjottelemaan tikkien ompelemista. Ja todenmukaisemmaksi sen teki että tikkailtiin sitten ihan possun lihaa🐽🐽 suomessa harjoitellaan tikkaamista vaahtomuoviin/patjaan, nii olihan toi nyt paljon mielenkiintosempaa ja todellisemman tuntusta.

Ompeluharjoitusten jälkee päästiinki toisen maan lumoihin, kiinalaisee temppelii. Se oli kyl näkemisen arvonen paikka! Darussanee (ihana opettaja kampukselta) kerto samalla kiinalaisesta kulttuurista ja mitä mikäkin "symboli" siellä temppelissä meinas, niitä siellä oliki sitte sadoittain 😅

Apinavuorella käytii kattelee apinoita joita oli siellä ihan pilvin pimein 😂 Hyppeli vaa siellä tiellä ja auton katoilla.

Ja taaas asiaaan.

Ollaan kans päästy tutustumaan HIV lasten orpokotiin. Odotimme vierailua paljon ja oli odotuksen arvoinen sekä silmiä avaava. Surullista ajatella miten heidät on joko vain hylätty tai osalla ei ole vanhempia olemassa ollenkaa. Lapsia orpokodissa oli 30, 14 tyttöä ja 16 poikaa. Pojat ja tytöt nukkuivat omissa rakennuksissaan. Jokasella rakennuksella oli ns "äitihahmo". Nuorin oli 3 vuotias ja vanhin 20. He saavat olla siellä niin pitkään kuin haluavat, kuhan käyvät koulua tai tekee töitä. Oli kyllä niiin sulosia tapauksia että ois vaikka muutaman voinu mukaan ottaaa😌

Pari päivää tutistuttiin yliopiston omaan sairaalaan. Siellä oli vähän luennon omaista sekä sit kans kierreltiin osastoilla. Siistin olonen paikka mut hiton kuuma! Mutsiis kolmivuorotyötä sielläkin tekevät.

Päästiin testaamaan perusteellinen thai hieronta😅 oli kyllä rentouttava kokemus.. koko kroppa hierottiin ja sit kans semmosilla kuumilla kangas möykyillä paineltiin kipeitä lihaksia.

Tehtiin jonkinnäköstä kipusalvaa. Saatiin niitä muutama kappale mukaankin työpalkaksi😂 voiteen tarkoitus on avata ja auttaa kipeisiin lihaksiin.

Still alive

Taas on muutama päivä hurahtanut viime postauksesta!
Käytiin pattayalla yksityisessa sairaalassa, siellä oli huikeen hienot tilat ja aulassa jopa mies puku päällä soittamassa pienoa. Sairaala oli kuin hotelli, hintatasoki luultavasti sen mukasta... Potilashuoneissa oli omat keittiöt, vessat, parvekkeet merinäkymällä sekä isot hienot taulutelkkarit.
Kävimme sitten toisena tutustumassa julkiseen sairaalaan, mikä oli taas ihan eri tasoa kun yksityinen... Potilaita oli laitettu käytäville, ku osastot oli niin täynnä. Ilmastointia ei ollu, tuulettimiaki vaa muutama kappale, voi vaa kuvitella millaset oltavat siellä 30asteessa sairaana voi olla. Hoitajilla ei ollenkaa vuosilomia eikä vapaapäiviä, tekee välillä kahta vuoroa päivässä, yhen vuoron kesto 8h. Kolmivuorotyö, ihan niinku meillä suomessaki.
Tähän mennessä mielenkiintoisinta oli päästä seuraamaa synnytystä vierestä. Se oli hurjan näköstä 😱 Siinä vaiheessa ku lapsi oli saatu maailmaan onnistuneesti, meinas tulla sen verran huono olo, et piti mennä haukkaamaa happea toisee huoneesee. Kaikesta huolimatta oli kuiteki hyvä kokemus päästä täällä näkemää synnytys.
Yhtenä iltana mentiin pattayalle kiertelemään ostaria, jonka jälkeen päästiin katsomaa kuuluisaa alcazar ladyboy showta. Esityksen jälkeen otettiin yhteiskuvia esiintyjien kanssa 😊
Viikonloppuvapaat onki sitte vietetty suurimmaks osaks rannalla aurinkoa ottaen ☀ Lauantaina käytiin Thaimaalaisilla jazz festareilla, musiikki kuulosti hyvältä vaikkei siitä mitää tajunnukkaa, hirveesti ihmisiä siellä ainaki oli! Huomenna taas palataan arkeen ja opiskelun pariin.